top of page
  • Writer's pictureMiika Kostamo

3 kehityshanketta, jotka muuttavat rakentamisen mittausten ja mallinnusten tulevia vaatimuksia


Koneohjauksen tulosten tarkastamista Norjassa vuonna 2014

Rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyen on käynnissä tällä hetkellä useita kehityshankkeita Suomessa sekä kansainvälisillä organisaatioissa. Listasin tähän niistä kolme, jotka omasta mielestäni tulevat muuttamaan olennaisesti kiinteistö- ja rakennusalan mittauksia Suomessa.


RYTV-hanke eli Rakennetun ympäristön tietomallintamisen vakiointi, buildingSMART Finland


Ensimmäisenä kotimaahan suoraan vaikuttavana hankkeena täytyy heti alkuun mainita buildingSMARTin käynnissä oleva RYTV-hanke, johon liittyvästä lähtötietojen yhtenäistämisselvityksestä kirjoitin jo edellisellä blogissa. Tämä viime vuonna alkanut ja vuoteen 2025 asti ulottuva hanke tavoittelee laajassa kuvassa koko rakennetun ympäristön tietomallinnusvaatimusten yhteinäistämistä sekä täydentämistä nykyisien määrityksien osalta.

Vaikka hankkeen ensimmäiset kehitysohjelmat ovat vasta alkumetreillä tai esiselvitysvaiheessa, on jo niissä jo nyt nähtävissä myös mittauksiin liittyä aiheita sekä täydennystarpeista mm. suunnittelun lähtötietojen määrittämisessä. Mittausten näkökulmasta tähän aihepiiriin kuuluvat lähtötietomallinnus, paikkatiedot sekä infrahankkeiden maastomallit ja rakenteiden mallinnukset. Tietomallinnuksen parissa töitä tekevien kannattaa pistää seurantaan ainakin RYTV-hankkeen tiedotussivut, missä tälläkin hetkelle on avoimena mm. kutsu tiedonvaihtovaatimusten työpajoihin.


IFC 4.3 ja 4.4, kansainvälisen tietomallistandardin seuraavat versiot

Vaikka Suomessa edelleen käytetään monissa projekteissa IFC standardin versiota IFC 2x3 (julkaistu vuonna 2007), ja esimerkiksi juuri päättyneessä RAVA3PRO-hankkeen lausuntokierroksessa pohjana on käytetty IFC versiota 4.2, on uusin versio, IFC 4.3, buildingSMART Internationalin puolelta julkaistu jo viime vuonna. Käytännössä IFC 4.3:n muodustuminen viralliseksi kansainväliseksi standardiksi on tällä hetkellä ISO prosessissa, mistä sen äänestyksen jälkeistä vahvistamista ISO ja CEN standardiksi odotetaan vuoden 2023 toiselle puoliskolle. Itsessään IFC 4.3 pohjautuu aiempien standardien sisältöön sekä laajentaa niitä erityisesti infrarakentamisen osa-alueelle, mistä tähän mennessä on puuttunut tapoja mallintaa mm. kerroksittaisia rakenteita sekä monia muita infra-alalle tärkeitä asioita. Uuden standardin sisällöstä voi lukea lisää buildingSMART Internationalin sivuilta.



IFC 4.4 omalta osaltaan tulee täydentämään jo julkaistua IFC 4.3 versiota ja lisäämää siihen mm. tunneleihin liittyvä tietomallin elementtejä sekä niihin liittyviä ominaisuustietoja. Mitä IFC 4.4 sisältö tulee käytännössä olemaa ei vielä tiedetä kokonaisuudessaan, mutta tunnelien osalta viimeisin katsaus tilanteeseen löytyy viimeisen buildingSMART Internationalin Standards Summitin nauhoituksista aiheesta kiinnostuneille.




Koneohjausjärjestelmien välinen tiedonsiirtostandardi, ISO 15143-4


Tämän standardin kehitystyö on ehkä jäänyt monelta rakennusalan ammattilaiseltakin huomaamatta, koska se tapahtuu kansainvälisenä yhteistyönä eikä ole osa kiinteistö- ja rakennusalalle tutumpaa tietomallinnus- tai paikkatietostandardien kehitystä ISOssa tai CENissä. Käytännössä standardi on kuitenkin rakennusalaan liittyvää, koska se tulee luomaan valmistuessaan alan yhteisen toimintavan työnkoneiden ja koneohjausjärjestelmien väliseen tiedonsiirtoon, mitä tulee rakentamisen suunnitelmien ja mittaustiedon välittämiseen. Koska standardi itsessään on vielä ISO kehitysprosessissa ei siitä ole myöskään kovin paljoa tietoa avoimesti saatavilla. Vuonna 2020 siitä pidettiin esitys Conexpossa, jossa on myös odotettavissa päivitys tilanteesta tämän vuoden ohjelmassa. Lyhyt artikkeli aiheesta englanniksi löytyy myös AEM kommentoimana vuodelta 2020. Standardi tulee valmistuessaan poistamaan myös yhden alan nykyisistä pullonkauloista eli mahdollistamaan tiedonsiirron vakioidussa formaatissa eri koneohjausjärjestelmien välillä. Käytännössä tämä helpottaa myös tulevaisuudessa koneiden automaation kehittämistä sekä luo uutta yhteistä pohjaa alan kehityshankkeille myös Suomessa. Laajemmin aiheesta kiinnostuneille


Muitakin mittauksiin ja mallintamiseen liittyviä kehityshankkeita on. Esimerkiksi Ympäristöministeriön vetämän RYHTI- ja siihen liittyvä Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulevat vaatimukset tulevat vaikuttamaan alaa paljon laajemmin kuin yllä mainitut hankkeet. Mittausten ja mallinnusten osalta ne tulevat pääosin pohjautumaan olemassa oleviin kansainvälisiin ja kansallisiin standardeihin sekä vaatimuksiin.


Miten näihin eri hankkeisiin voi sitten vaikuttaa?


ISO koneohjaustandardin osalta kehitys tapahtuu osana ISO TC127 / SC3 / WG5 toimintaa, johon kontaktina Suomesta toimii METSTA. Tarkemmat tiedot aiheesta löytyvät METSTAn stadardointiryhmien sivuilta. IFC kehitys taas tapahtuu buildingSMART Internationalissa, jonka toimintaan voi osallistua joko suoraan tai kotimaisen buildingSMART Finlandin kautta. Syvällisempää tietoa aiheesta löytyy buildingSMARTin sivujen lisäksi mm. bSI kansainvälisistä standardointisummiteista, joista seuraava järjestetään Roomassa maaliskuussa. Edellisen Summitin videot ovat myös katsottavissa bSI YouTube kanavalla.

RYTV-hanke taas on osa buildingSMARTin toimintaa Suomessa ja siihen voi osallistua osana hankeohjelmaa joka käynnissä olevat ja käynnistyvät kehitysohjelmat löytyvät hankkeen omilta sivuilta. Hankkeeseen liittyvistä tapahtumista tiedotetaan myös osana bSF Uutiset | buildingSMART Finland ja bSF jäsenet saavat niistä tietoa myös uutiskirjeiden muodossa, jos ovat aiheen valinneet uutiskirjeisiin.



158 views

Comments


bottom of page