Tällä viikolla pidettyjen Maanmittauspäivien ohjelma tarjosi taas mielenkiintoisen katsauksen maanmittaus- ja paikkatietoalan viimeisimpään kehitykseen sekä tulevaisuuden näkymiin.
Pariin päivään oli mahdutettu yhteisten osuuksien lisäksi 3 rinnakkaista osuutta, joista itse seurasin pääosin Paikkatietoon ja paikannusratkaisuihin liittyviä osuuksia. Näistä omat nostoni alla. Maanmittaus- ja paikkatiedot toimivat monen yhteiskunnan toiminnon perustana
Pasi Patrikaisen pitämässä avajaispuheessa aiheena oli mm. maanmittauksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, josta hyvänä esimerkkinä toimii alla oleva kuva, joka koosti yhteen kiinteistötietojärjestelmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta maanomistuksen osalta.
Pelkästään vuonna 2022 kiinteistörekistereihin liittyen tehtiin kiinnityksiä 176,4 miljardin euron edestä ja 126 775 sähköistä panttikirjaa siirrettiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämissä järjestelmissä. Maanmittauslaitoksen toiminnan laajuudesta syvällisemmin kiinnostuneella samasta aiheesta löytyy koostettuna tietoa myös Maanmittauslaitoksen kotisivuilta. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön paikkatietojen parissa Suomessa ja kansainvälisesti
Eksoottisimman esimerkin uudesta teknologian käyttösovelluksesta tarjosi Antero Kukon esitys viime talvena tehdystä tutkimusmatkasta Etelä-Mantereelle, jossa hän oli osallistunut kansainväliseen lumen ja jään tutkimukseen osana suomalaista tutkimusryhmää.
Useamman kuukauden kestäneellä reissulla Anteron vastuulla oli ollut mm. referenssimittausten toteuttaminen lumen ja jään muodon määrittämiseksi laserkeilaamalla, mikä toimii pohjana laajemmalle aiheen tutkimukselle sekä toteutti referenssimittaukset aiempaa yksityiskohtaisemmin.
Osana esitystä nähtiin myös alla oleva ICESat-2 video, mikä tarjoaa laajemman viitekehyksen tutkimusryhmän toiminnalle.
Samassa osuudessa nähtiin myös Harri Kaartisen pitämä esitys monikanavaisesta laserkeilauksesta, mikä kehittyessään mahdollistaa laserkeilauksen useammalta valon taajuudelta samanaikaisesti.
Yhden valon taajuuden heijastavuuden tulkinnasta päästää monikanavaiseen tulkintaa, mikä yhdistettynä olemassa oleviin tietoihin eri materiaalien heijastavuudesta tarjoaa aivan uusia ulottuvuuksia laserkeilausten hyödyntämiseen. Harri vertasi tätä muutosta puheessaan väritelevision keksimiseen, mikä hyvin kuvaa teknologian laajempia mahdollisuuksia.
Uusia rajapintoja otetaan käyttöön paikkatietojen jakelussa
Kansainväliseen avoimeen paikkatietostandardiin OGC API Featuresiin pohjautuvan maastotietokannan kyselypalvelun lisäksi Maanmittauslaitoksen Teemu Salorinnan esitys sisälsi ennakkotietoa tulevasta kokeilusta, joka liittyi tiilitettyihin 3D-tietoihin.
Tämä aihe on mielenkiintoinen myös siitä näkökulmasta, että Maanmittauspäivien kanssa samaan ajankohtaan osui OGC 3D Tilesin kehittäjän, Cesiumin, julkistus laajemmasta yhteistyöstä Googlen kanssa, mikä tulee helpottamaan merkittävästi kyseiseen teknologiaan pohjautuvien aineistojen hyödyntämistä yleisimmissä peliympäristöissä.
Tekoäly osana paikkatietoalan tulevaisuutta
Tekoälyyn keskittyneessä paikkatietoesitysten osuudessa Lingli Zhun esitys ATMU-hankkeesta ja Niko Anttiroiko esitys LIDARK-hankkeesta avasivat viimeisimpiä tutkimustuloksia tekoälyn hyödyntämisestä laajojen aineistojen tulkinnassa.
Vaikka tekoäly ei ole lähiaikoina korvaamassa kaikkea ihmisten tekemää työtä ja tutkimusta tarvitaan lisää aiheen ympärillä, tarjoaa tekoälyn hyödyntäminen merkittävää potenttiaalia maanmittaus- ja paikkatietoalan prosessien tehostamiseen.
Kansainvälisestikin paikkatietoalan osaamisen kasvaessa ja kokeneen väen eläköityessä voivat tekoälyavusteiset tulkinta prosessit auttaa esimerkiksi muutosten havainnoinnissa, mikä helpottaa tulevaisuudessa laajojen paikkatietoaineistojen ylläpidossa. ATMU-hankkeen videossa kuvataan hyvin, mistä tässä on laajemmassa kuvassa kyse.
Vastaavasti arkeologian parissa tekoälyyn pohjautuvat kohteiden tunnistaminen on merkittävästi helpottanut uusien kohteiden löytämistä sekä kunnon seuraamista alueilla, joilla niitä ei välttämättä ole aiemmin havaittu. Esimerkiksi LIDARK-hankkeessa tämä on johtanut useiden tuhansien uusien kohteiden löytämiseen, josta on havaittavissa maanpinnan muodossa tai kuvioissa erottuvia ominaispiirteitä.
Autonominen liikenne tuo uusia tarpeita geodesian toimialueelle
Maanmittauspäivien toisen päivän ohjelmassa nähtiin useampi geodesiaan liittyvä esitys, mistä Väylä viraston esitys Ari Mäkelän esitys painotti mittausperustojen ja koordinaatistojen merkitystä infrarakentamisen hankkeissa.
Väylähankkeissa yhtenäinen tapa toteuttaa hankkeiden mittausperusta ja niiden liitos kansalliseen kiintopisteverkkoon on ainut tapa varmistaa aineistojen sijainnin luotettavuus, mistä johtuen aihetta koskevat tarkemmat vaatimukset on sisällytetty myös Väylä viraston omiin inframallivaatimuksiin sekä tie- ja ratahankkeiden mittausohjeisiin.
Geodesian aiheeseen liittyen Marko Ollikaisen esitys geodeettisista vertausjärjestelmistä sekä Petri Mannisen esitys autonomisten ajoneuvojen kartoitukseen liittyen sen sijaan tarjosivat laajempaa näkökulmaan geodesian alan muutoksista tulevaisuudessa.
Marko esityksessä käsiteltiin mm. dynaamisten ja staattisten koordinaatistojen eroja sekä haasteita, mitä kiinteästi maanpintaan sidottu koordinaatisto aiheuttaa suoraan satelliitteista tapahtuvalle paikannukselle. Tämä johtaa mm. Suomen kansallisten koordinaattien ja globaalien dynaamisten vertauskehysten eron kasvamiseen ajan myötä. Maankuoren liikkeiden vaikutuksesta koordinaatistoihin Maanmittauslaitos on kirjoittanut aiemmin laajemmin esimerkiksi Positio-lehdessä.
Vaikka perinteisessä maanmittauksessa staattisista koordinaateissa on omat etunsa ja niissä pysyttäessä ei tarvitse eri paikkatietokannoissa olevien asioiden sijaintia muuttaa kuin harvemmin kuin vuosikymmenessä tapahtuvien koordinaattistojärjestelmien vaihtamisen yhteydessä, aiheuttaa tämä aihe uusia kysymyksiä autonomisen liikenteen lisääntyessä.
Tulevaisuuden autojen tiellä pysymistä ei voi laskea vain puhelimen signaalin kuuluvuuden varaan.
Autonomiseen ajamiseen liittyen Petri Mannisen esitys aiheesta laajensi myös autonomisten ajoneuvojen käytön mahdollisuutta perinteiseen mittaustoimintaan. Yksinkertaistettuna autonomiset ajoneuvot tarvitsevat 3D-karttoja navigoidakseen erityisesti alueilla, missä satelliittinäkyvyys ei riitä tarkkaan paikantamiseen reaaliajassa. Vastaavasti ajon aikana kerättyä tietoa voitaisiin käyttää myös olemassa olevan paikkatietoaineiston täydentämiseen. Autonomisten ajoneuvojen sijaintitarkkuuden ollessa alle 10 cm luokkaa täyttäisivät myös tällä metodilla kerätyt mittausaineistot ainakin suurimman osana nykyisistä JHS 185 määritetyistä asemakaavojen mittauskohteiden tarkkuusvaatimuksista. Loppuun vielä kestävään kehitykseen liittyvä uusi työkalu sekä uusi järjestö maanmittausalalle
Yhdessä Maanmittauspäivien viimeisistä esityksissä esiteltiin vielä Suomen ympäristökeskuksen, LUKEn ja kuntien kehittämää Hiilikartta-työkalua, joka helpotta eri kaavojen hiilipäästöjen arvointia. Mistä hommassa on kyse selviää alla olevasta videosta sekä SYKEn Hiilikarttaa käsitteleviltä sivuilta.
Laajemmassa viitekehyksessä Hiilikartta on osa isompaa muutosta kohti vähähiilisempää rakennettua ympäristöä sekä kytkeytyy yhteen mm. maa- ja rakennuslain käynnissä olevaan uudistukseen, josta vastaa omalta osaltaan Ympäristöministeriö ja jonka ensimmäisen rakentamista koskevat uudistukset astuvat voimaan jo vuoden 2025 alussa.
Omalta osaltani Maanmittauspäiviin mahtui vielä yksi positiivinen uutinen loppuun, mikä oli Gooni ry:n perustaminen.
Tämä Metropolian AMK-opiskelijoiden rekisteröimä yhdistys on kerinnyt 2022 syksyllä perustamisensa jälkeen osallistua jo ensimmäisen Mittarirekryn toteuttamiseen, kansainvälisen maanmittarien päivän (Global Surveyors Day) somekampanjan toteuttamiseen sekä ilmoittanut itsensä tämä vuoden 2023 Jukolan viestiin Myllypuron Maanmittarit-joukkueella.
Paljon muitakin aiheita päivissä oli ja pelkästään paikkatietotutkimuskeskuksen toiminnan osasta pystyisi kirjoittamaan kirjan, kuten joku on jo aiemmin tehnytkin, mutta tässä ne päällimmäiset, jotka itselleni jäivät mieleen pyörimään kohti Nummelaa ajaessa.
Mielenkiinnolla jään odottelemaan, mitä Maankäyttö ry:n seuraavat Maanmittauspäivät pitävät sisällään. On toki tässä myös välissä vielä GeoForum Summit 2023 Pasilassa, missä ainakin osasta aiheita saadaan myös tuoreempia päivityksiä ennen sitä.
Comments