Mitä on paikkatieto?
Aloitetaan tämä määrittelyllä, koska se on usein myös ensimmäinen kysymys, joka tulee vastaan, kun mainitsee aiheen.
Geoinformatiikan sanaston mukaan paikkatieto on tieto reaalimaailman asiasta tai ilmiöstä, jonka sijainti Maan suhteen tunnetaan.
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisu Paikkatietopoliittinen selonteko taas määrittelee, että kaikki tieto, jolla yhtenä ominaisuutena on sijainti, on paikkatietoa.
Riippumatta siitä, mitä määritelmää paikkatiedosta käyttää, olennaista on, että jonkin reaalimaailman tiedon liittäminen sen sijaintiin tekee siitä myös paikkatietoa. Paikkatietoalan laajempi viitekehys
Maa- ja metsätalousministeriön Paikkatietopoliittinen selonteossa esitetty hahmotelma toimii hyvänä viitekehyksen, kun puhutaan laajemmin paikkatietoalasta Suomessa.
Kokonaisuutena toimiala kattaa käytännössä lähes kaiken julkisen sekä yksityisen toiminnan Suomessa ja koostuu sekä ulottuu käytännössä kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin.
Paikkatietoala toimialana laajenee koko ajan
Parikymmentä vuotta sitten, kun itse aloitin maanmittauksen opintoni, paikkatietoalasta puhuttiin toimialan, missä maantieteilijät, kartografit ja maanmittaajat tekevät analyysejä erilaisten julkisten ja yksityisten organisaatioiden tarpeisiin.
Hyvänä esimerkkinä tällaisesta analyysistä toimi ensimmäisellä paikkatiedon perusteet kurssillani ollut harjoitus, jossa analysoitiin Helsingin eri asuinalueiden asukastietoja ja pohdittiin, miten ne vaikuttavat kunnan palveluiden kysyntään. Lopputuloksena oli kaavio, missä eri kaupungin alueita pystyi värjäämään tilastojen pohjalta. 20 vuotta sitten paikkatiedon toimiala oli siis vielä kohtuullisen rajattu joukko paikkatietoalan ammattilaisia, joilla usein pohjana oli joku alaan liittyvä koulutus.
Silloin yksi alan suurimmista haasteita oli myös erilaisten tietokantojen yhdistäminen sekä ylipäätänsä tiedon saaminen siitä, mitä tietoa saatavilla ja mistä siihen voisi päästä käsiksi. Esimerkiksi maastokarttoja piti vielä silloin tilata soittamalla Maanmittauslaitoksen palvelunumeroon tai lähettämällä niistä tilaus erikseen sähköpostilla.
Sittemmin alan on avautunut huomattavasti ja jo kymmenen vuotta sitten alkoi erilaisia paikkatietoaineistoja ilmestyä avoimeen jakeluun.
Nykyisin aineistoihin liittyvä haaste alkaa olla jo käänteinen, koska pelkästään Helsingin alueen avoimen datan palvelusta löytyy yli 500 erilaista aineistoa, joista suurin osa on myös paikkaan sidottuja eli paikkatietoa. Kyseisiin aineistoihin pääsee käsiksi yli 170 rajapinnan kautta.
Vastaavasti Maanmittauslaitoksen kansallisten karttapalveluiden lisäksi lähes jokaisella Suomen kunnalla on omissa kartta- ja paikkatietopalveluissaan jaossa kyseistä kuntaa koskevaa tietoa, joista myös Tilastokeskus on kerännyt kasaan yli 4000 erilaista koostetta.
Maailmalla isommissa data-arkistoissa, kuten Harvardin Dataversessä, avoimesti ladattavien aineistojen määrät lasketaan jo sadoissa tuhansissa. Laajemmassa kuvassa, jos paikkatiedoksi laskee esimerkiksi Twitterin postaukset, syntyy pelkästään tällä alustalla useita satoja miljoonia uusia paikkatietoja päivittäin.
Paikkatietoala myös muuttuu jatkuvasti
Valtakunnallisella tasolla Ympäristöministeriön RYHTI-hanke ja siihen kytkeytyvä Maa- ja rakennuslain uudistus muuttavat koko toimialan toimitapoja. Kuntasektorilla on tämän lisäksi laajasti omia kehityshankkeita, kuten rakennusvalvonnan RAVA3PRO ja Infra-O - Infraomaisuuden tietovirrat nykyisten ja tulevaisuuden paikkatietoaineistojen laajempaan käyttöön. Laajemman koosteen aiheesta tein jo aiempaan blogitekstiin (Paikkatiedot, 3d-kaupunkimallit ja tiedon yhteentoimivuus - mitä kunnissa kehitetään tällä hetkellä).
Kansainvälisellä uusia paikkatietostandardeja tuoteaan mm. Open Geospatial Consortium (OGC) toimesta ja tästä aiheesta enemmän kiinnostuneelle OGC:n standardien tiekartta tarjoaa hyvän koosteen tällä hetkellä kehityksessä olevista aiheista.
Lisää tietoa paikkatietoalasta
Suomessa toimii tällä hetkellä useita paikkatietoalaan liittyviä järjestöjä sekä verkostoja, joista tietoa löytyy esimerkiksi GeoForumin sivuilta.
Paikkatietoaiheesta syvällisemmin kiinnostuneelle myös eri oppilaitosten julkaisuporttaalit tarjoavat hyviä lähteitä alaan tutustumiseen. Esimerkkinä ammattikorkeakoulujen yhteisestä Theseus-palvelusta löytyy yli 1700 julkaisua paikkatieto-hakusanalla tätä tekstiä kirjoitettaessa.
Paikkatietoalan opintopolkuja löytyy koostettuna GeoForumin sivuilta sekä Opintopolku-palvelusta hakusanalla paikkatieto.
Perusopetuksessa paikkatietoaiheitta käsitellään osana useita eri oppiaineita ja näihin liittyvä harjoituksia on koostettu esimerkiksi Paikkaoppi-sivuille, joka on paikkatiedon avoin oppimisympäristö.
Comments