Viime aikoina monen maanmittareiden arkeen ovat vaikuttaneet mm. rakennusalan hiljentyminen Suomessa sekä julkishallinnon organisaatioiden budjetteihin kohdistuneet leikkaukset.
Näiden muutosten ollessa käynnissä on saattanut jäädä vähemmän aikaa laajempien muutosten seuraamiseen.
Uusi rakentamislaki muuttaa kuntien mittaustoimintaa 2026
Viime vuonna päättyneen RAVA3PRO-hankkeen osana selvitettiin myös tietomallipohjaisen suunnittelun vaikutuksia kuntien ja kaupunkien mittaustoimintaan.
Yhtenä havaintona tästä työstä tuli se, ettei kuntien ja kaupunkien rakennusvalvonnassa ole vielä laajasti käyttökokemuksia tietomallien käytöstä osana rakennuslupaprosessia Suomessa.
Tällä hetkellä monissa kunnissa vastaanotetaan kyllä tietomalleja osana rakennusluvan liitteenä, mutta rakennusten paikalleen merkintä tehdään edelleen hyväksyttyjen pdf-lupakuvien pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useimmat rakennuslupa myöntävät organisaatiot joutuvat muuttamaan ainakin osaa mittaustoiminnastaan seuraavan reilu vuoden aikana, mikäli uusi rakentamislaki astuu voimaan nykyisessä aikataulussa vuoden 2026 alusta.
Vastaavasti uudessa rakentamislaissa edellytetyt toteumamallit voivat omalta osaltaan muokata sijaintikatselmuksissa käytettäviä mittausaineistoja. Aihe, josta vielä puuttuvat tarkemmat tekniset vaatimukset, mutta mitä jo tutkitaan tällä hetkellä mm. RADIAL-hankkeessa.
Oman pienen lisänsä kuntien mittausorganisaatioiden toiminnan muutoksiin tuo myös kesällä käyttöön otettu ja Traficomin ylläpitämä kansallinen sijaintitietojärjestelmä. joka edellyttää kaikkien maanalaisten kohteiden tietojen toimittamista myös kansalliseen rekisteriin. Tätä toimintaa osa kunnista on harjoittanut osana omaa toimintaa ja osassa kunnista se on ollut konsulttien vastuulla. Sijaintietojärjestelmän osalta aikaa olemassa olevien aineistojen toimittamiselle on annettu vain vuoden 2024 loppuun asti, joten se varmasti työllistää osaa kyseisten aineistojen kanssa tekemissä olevista maanmittareista vielä vuoden viimeisinä kuukausina.
EU on siirtymässä INSPIREn seuraavaan kauteen
Nykyinen INSPIRE-kausi on Euroopassa päättymässä ja sitä kautta uuden komission valinnan myötä on alettu myös valmistella uutta INSPIRE-kautta, joka tukisi paremmin EU:n uusia tavoitteita. Pieniä viitteitä INSPIREn uudesta suunnasta antoi viime vuoden lopussa pidetty INSPIRE-konferenssi, joka pidettiin teemalla Green Data for All.
Samoin paria vuotta aiemmin julkaistu Euroopan data-avaruuksiin liittyvät EU:n yhteisen tutkimuskomitean, JRC, raportti, INSPIRE - A Public Sector Contribution to the European Green Deal Data Space, oli nostanut olemassa olevat INSPIRE-paikkatietoaineistot tärkeäksi osaksi EU:n laajuisia ympäristötietoja.
Mihin suuntaan tuleva komissio tätä kehitystä tulee viemään, ei ole vielä täysin tiedossa, mutta osaltaan se tulee varmasti vaikuttamaan myös erilaisten paikkatietojen tuotantoon Suomessa ja kytkemään viranomaisten tuottamia tietoja osaksi laajempaa data-avaruuksien kokonaisuuksia, joita jo hahmoteltu mm. JRC viime vuoden julkaisussa INSPIREn tulevaisuudesta.
Tekoäly ja koneoppiminen mittaajaa tukemassa
Tekoälyn ja koneoppimisen vaikutuksista tulin kirjoittaneeksi jo vuosi sitten aiemmassa blogissani, mutta aihe on edelleen ajankohtainen. Esim. viime vuoden lopussa Helsingissä pidetyssä GeoAI for Data Accuracy-seminaarissa nostettiin aihetta esiin topografisten aineistojen tuotannon näkökulmasta Maanmittauslaitoksen ja paikkatietokeskuksen tekoälytutkimuksen pohjalta.
Lyhyesti tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että tekoäly ei vielä sovellu automaattiseen päätöksen tekoon kartantuotannossa, mutta se on tehokas työkalu mm. erilaisten maaston kohteiden etsimiseen sekä erittäin tehokas tapa löytää muutoksia uusien ja vanhojen aineistojen välillä, mitä voi helpottaa esim. tulevaisuudessa EU:n ennallistamisasetusten seurantaa.
Aiheesta laajemmin kiinnostuneelle koko seminaari löytyy tallennettuna Youtubesta.
Satelliittidatan hyödyntäminen kunnissa ja kaupungeissa lisääntyy
Suomessa on käynnissä tällä hetkellä useampia paikkatietoalan kehittämishankkeita, joissa tutkitaan erilaisten satelliittidatojen hyödyntämistä. Näistä kaupunkeihin liittyen esim. Space4Cities-hanke pyrkii edistämään EU:n Copernicus ohjelman tuottamien aineistojen hyödyntämistä luomalla myös uutta liiketoimintaan aiheen ympärille.
Kyseisen hankkeen ensimmäinen kaupunkisuunnitteluhaasteeseen liittyvä webinaari pidettiin muutama tällä viikolla ja hanke kerää myös edelleen kyselyllä tietoja satelliittidatan nykyisestä hyödyntämisestä kunnissa uusien sovellusten kehittämistä varten.
Mitä seuraavaksi?
Oletettavaa on, että maanmittausalan muutos jatkuu muun ympäristön muuttuessa sen ympärillä.
EU:n kesällä hyväksytty ennallistamisasetus tulee osaltaan edellyttämään nykyisen ja aiempien vuosien tilanteen vertailemista, mikä voi tuoda uusia käyttötarkoituksia esim. historiallisille ilmakuville, joita mm. Maanmittauslaitos on viime aikoina digitoinut.
Ennallistamistoimenpiteet tulevat myös tuottamaan mittaustarpeita ennallistettavien kohteiden osalta ja jo nykyisin työllistävät monia metsien ja soiden kanssa tekemisissä olevia maanmittareita.
Kestävän kehityksen osalta myös uudet energiaratkaisut työllistävät aiemmpaa enemmän ainakin, jos kaikkia nyt suunniteltuja tuulivoimala hankkeita aletaan toteuttamaan Suomeen. Se on ainakin varmaa, että muutos tulee jatkumaan ja maanmittarien kannattaa tästä syystä seurata myös muutoksia alan ulkopuolella.
Yorumlar