Tämän blogin inspiraationa toimi Kuntien paikkatietoseminaari 2023, josta myös osa blogin sisällöstä on peräisin. Tämän Kuntaliiton ja FCG vuosittain järjestämän seminaarin aiheena tänä vuonna olivat rakennetun ympäristön yhteentoimivuus, 3D-kaupunkimallit ja kuntien tietomallipohjaiset prosessit sekä niiden tiedonkeruu menetelmät. Kokonaisuutena tämä loi hyvän läpileikkauksen kuntien paikkatiedon tilanteeseen sekä osittain vielä kehityksen alla oleviin aiheisiin sekä syvensi ainakin itselleni aihepiirin käsitystä.
Uusia 3D-kaupunkimallinnukset kokeiluja
3D-kaupunkimallit eivät itsessään ole mikään uusi juttu. Esimerkiksi melkein jokainen meistä on törmännyt niihin jonkin karttasovelluksen pohjalla tai ammatillisesti tutustuessaan esimerkiksi Helsingin kaupungin karttapalvelusta löytyvään 3D-kaupunkimalliin.
Uutta asiaa niiden parista tarjosi sen sijaan Tiina Talvitien esitys kaupunkimalleihin liittyvistä Digital Twin-testihankkeista, joissa oli testattu uusia tapoja Helsingin 3D-kaupunkimallien hyödyntämiseen yhteistyössä Forum Viriumin kanssa. Näissä Helsinki kanavalta Kaupunkimalli & digitaaliset kaksoset - ketterän kehittämisen kokeilut otsikon alta löytyvien hankkeiden puitteissa oli tehty erilaisia ketteriän kehityshanketta, joiden tavoitteena oli testata käytännössä kaupunkimallin hyödynnettävyyttä olemassa oleviin kaupungin prosesseihin.
Erityisen hyvää hankkeissa oli myös se, että niiden toteutuksista tehtiin myös alle linketyt videot eli kuka tahansa voi niistä käydä katsomassa parhaita käytäntöjä, vaikka ei olisi hankkeissa mukana ollutkaan.
Kaupunkimalli & digitaaliset kaksoset, johdanto - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
DigitalTwin @Kymp-talo: Mobiilinen huoltopyyntö - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
DigitalTwin @Kymp-talo: Mobiilinen tilavaraus - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
Kaupunkimalli kaavoitusprosessissa, tapaus Landbo - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
Lupahankkeen kaupunkikuvallinen tarkastelu - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
Yleisten alueiden omaisuustieto kaupunkimalliin - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
Inframallit kaupunkimalliin - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
Kaupunkimallitiedot katutöiden sujuvoittajana - Helsinki-kanava (helsinkikanava.fi)
Vaikka näiden kokeilujen tavoitteena ei ollut heti muuttaa olemassa olevia prosesseja, tarjoavat ne silti mielenkiintoisen tavan hyödyntää aineistoa sekä lisäsivät kaupunkimallien tuntemusta muidenkin kuin paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa.
Kaupunkitietomallit - case Turku
Vaikka buildingSMART Finlandin kaupunkimallinnuksen ohjekirjan julkaisusta on kulunut jo useampi vuosi, ei käytännön esimerkkejä kaupunkitietomalleista Suomessa ole vielä nähty kovinkaan montaa.
Myös maailmalla avoimesti saatavilla olevat virtuaalimallit kaupungeista ovat harvinaisia, jos ei laske mukaan Virtual Singapore-mallia, joka kattaa tässä tapauksessa myös koko kaupunkivaltion.
Tässä mielessä Kuntien paikkatietoseminaarissakin esitelty Turun kaupungin kaupunkitietomalli on mielenkiintoinen esimerkki myös avoimesta rajapinnasta jaossa olevasta mallista.
Mallin CityGML-esittely voi katsoa yllä olevasta videosta ja tarkemmat tiedot mallista löytyvät Turun kaupunkitietomallin sivuilta. Malli on myös tarjolla suoraan WFS-rajapinnan kautta ladattavaksi erilaisiin paikkatietopalveluihin.
IFC-tietomallipohjainen rakennuslupa - tulevan rakentamislain mukaisen prosessin kehittäminen
Vaikka Eduskunnan ympäristövaliokunta viimeisessä rakentamislain muutosta koskevassa mietinnössään päättikin suosittaa uuden rakentamislain vaatimusten alkua vuoteen 2025, oli tämä aihe silti yksi eniten keskustelua herättäneistä aiheista ainakin omien havaintojeni pohjalta Kuntatalolla viime viikolla.
Tietomallipohjaisen rakennuslupaprosessin kehittäminen tapahtuu tällä hetkellä reilun parinkymmenen kaupungin ja kunnan RAVA3PRO-kehityshankkeessa, jonka ensimmäiset LVI-suunnitteluun liittyvät vaatimusluonnokset ovat olleet jo lausontokierroksella. Hanke itsessään on hyvin mielenkiintoinen, koska se tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa kaikkien rakennushankkeiden rakennuslupaprosessiin sekä linkittyy rakentamisprosessin osalta myös uusiin kestävään kehityksen vaatimuksiin.
Tähän liittyen, huomioiden, että tuleviin rakennusluvan osaksi tarvittaviin ilmastoselvityksiin sekä materiaaliselosteisiin tarvitaan tarkkoja määriä rakennuksessa käytetyistä materiaaleista sekä niiden ilmastovaikutuksista (yksinkertaistettun määrät x CO2data.fi päästöt / kg tai EPD-lasketut tiedot tuotteelle).
Aiheesta enemmän kiinnostuneille Ympäristöministeriön valmisteluprosessissa olevista rakennusten ilmastoselvityksen sekä materiaaliselosteen asetusista on tulossa avoin keskustelutilaisuus 6.3.2023.
Kuntien osalta tämä kytkeytyy myös osaksi rakennetun ympäristön kansallisen tietojärjestelmän kehitystä, RYTJ, koska tavoitteena on, että uusista sekä laajempia korjauksia sisältävistä hankkeista olisi tiedot tallennettuna IFC-mallipohjaisesti myös kansallisella tasolla. Yksi prosessin esteistä eli IFC-tietomallien arkistokelpoisuus vahvistui jo viime vuonna Kansallisarkiston aihetta koskevalla päätöksellä. Paljon muutakin on tekeillä kuntien paikkatietoihin liittyen
Koska kuntia koskevat vaatimukset kiinteistö- ja rakennusalalla ovat tällä hetkellä nopeassa muutoksessa ja sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on selkeästi havaittavissa, että kuntien kehityksessä erilaiset paikkatietoihin, tietomalleihin sekä kaupunkimallinnukseen liittyvät hankkeet ovat saaneet uuden vaihteen päälle. Kuntien paikkatietoseminaarissa esillä olivat edellä mainittujen kehityshankkeiden lisäksi
KAATIO - Kaavan tuottaminen vakioidun tietomallin mukaisena eri ohjelmistoin
PIKUPATE - Pienten kuntien paikkatiedon hallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen
INDIKO - Kunnan infrapalvelujen digitalisointi sekä koulutusmateriaali kunnan kriittisen infran hallinnointiin
HAVA - Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmä
RYHTI - kansallinen rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutoshanke
Lisäksi tapahtumassa esiteltiin erilaisia uusia tekniikoita kaupunkimallien tietojen keräämiseen sekä yhdistettiin uutta teknologiaa jo olemassa oleviin aineistoihin, kuten Helsingin laserkeilauksiin.
Samaan aihepiiriin linkittyvät paikkatietojen hyödyntämisen osalta myös Tampereen yliopiston koordinoimat ProDigial-kehityshankkeet sekä buildingSMART Finlandin viime vuonna aloittaman RYTV-hankeohjelma kansallisten rakennusten, infran ja kaupunkien tietomallivaatimusten yhdistämiseksi.
Kohti digitaalista rakennettua ympäristöä
Laajemmin kaikessa tässä on toki tavoitteena se, että tulevaisuudessa meillä olisi Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla riittävät määritykset ja prosessit digitaalisen tiedonkulkuun mm. kestävän kehityksen ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ei mikään pieni haaste, mikä huomattiin KIRA-alan datan kiertoa koskevassa pyöreän pöydän keskustelussa viime syksynä (videotallenne alla) sekä aihetta vuonna 2019 laajemmin selvittäneessä RASTI-projektissa.
Comments