top of page
  • Writer's pictureMiika Kostamo

Paikkatieto- ja mittausalalla on tarpeita alan yhteisille ohjeistuksille



Viime viikolla julkaistu buildingSMART Finlandin Lähtötietojen harmonisointi-hankkeen esiselvitys nosti esiin taas monelle tutut haasteet mittaus- ja paikkatietoaineistojen osalta, mitä tulee uusien infra- ja rakennushankkeiden suunnitteluun.


Selvityksessä nostettiin talo- ja infrahankkeiden suunnittelun tärkeimmiksi lähtötiedoiksi hankevaatimusten lisäksi maastomalli, tiedot rakenteista ja järjestelmistä, kartta- ja paikkatiedot sekä maa- ja kallioperää koskevat tiedot, mutta samalla tuotiin esiin se, ettei aineistot usein täytä laatuun, luotettavuuteen tai ajantasaisuuteen liittyviä vaatimuksia.


Nykyiset ohjeistukset kattavat vain osan toiminnasta


Jos paikkatieto- ja mittausalaa katsoo laajemmasta näkökulmasta on aika ilmeistä, miksi yhtä alan yhteistä mittaus- tai mallinnusohjeistusta tuskin koskaan saadaan luotua Suomeen.


Paikkatietoalan toimijoita Suomessa, GeoForum Finland toimintasuunnitelma 2023

Tämä ei silti tarkoita, ettei paikkatieto- ja mittausalalta löytyisi osa-alueita, joissa yhteisistä ohjeistuksista on hyötyä laajemmalle joukolle toimijoita. Esimerkiksi vuosina 1992-2017 valmistuneet JHS-suositukset kattavat edelleen ison osan julkisten toimijoiden näkökulmasta koordinaatistoihin ja korkeusjärjestelmiin liittyvistä tarpeista määrittelyjen osalta. Infra-alalla nämä JHS-suositukset ovat myös toimineet pohjana väylähankkeissa tehtäville maastomittauksille sekä buildingSMARTin Yleiset inframallivaatimuksiin sisältyville mittausvaatimuksille.


Uusia tarpeita syntyy koko ajan


Uusien mittausteknologioiden sekä suunnittelun tarpeiden lisääntyessä samalla ollaan siirtymässä kohti tilannetta, jossa esim. isoa osaa käytössä olevista mittausmenetelmistä ei ole kansallisesti ohjeistettu ja sitä kautta mm.

  • dronekuvauksia ja -laserkeilauksia

  • mobiilikeilauksia

  • vedenalaisia mittauksia

  • tutkakuvauksia

  • hyperspektrikuvauksia

  • lämpökuvauksia

tehdään tällä hetkellä pääosin organisaatioiden omilla ohjeilla tai valmistajan käyttöohjeiden pohjalta. Toisaalta myös monissa nykyisissä paikkatietoaineistoissa on haasteita, mikä nousee esiin mm. paikkatietohankkeiden suunnittelussa.


Tästä hyvänä esimerkkinä toimii esim. Helsingin kaupungin digitaalisten kaksosten ja kaupunkimallien testihankkeet sekä niistä tehdyt havainnot mm. maanalaisen infran tietosisältöjen puutteista, mitä tulee niiden hyödyntämiseen suoraan tietomallipohjaisessa suunnittelussa. Hyödyntämispotenttiaali on, mutta hyödyntäminen syö liikaa resursseja ja vaatii manuaalista sisällön muokkaamista.

Vaatimukset muuttuvat myös yhteiskunnan tasolla


Muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, joka siirtää kaavoitustoimintaa ja rakennusvalvonnan mittauksia kohti tietomallipohjaista toimintaa, synnyttää uusia ohjeistuksen tarpeita paikkatietoa- ja mittausalalle.


RAVA3Pro-hankkeen hankekaavio, RAVA3Pro projektisivusto

Osittain näitä asioita on lähdetty ratkomaan kuntien toiminnan näkökulmasta mm. RAVA3Pro- ja KAATIO-hankkeissa, mutta samalla on jo nyt nähtävissä se, että kyseisten hankkeiden myötä on syntymässä myös uusia tarpeita, joita ei kyseisten hankkeiden puitteissa keritä toteuttamaan. Vastaavasti Ympäristöministeriön vetämä RYHTI-hanke toteuttaa omaa työtään kansallisella tasolla mm. kaava- ja rakennuslupa-aineistojen yhteentoimivuuden osalta ja hankkeen sivuilta löytyy jopa oma osio paikkatiedon ammattilaisille.


Isossa kuvassa prosessissa on silti vielä aukkoja, mikä haastaa esim. RASTI-hankeen vuonna 2019 julkaisemaa visiota kira-alan tietomallipohjaisesta toiminnasta.


Visio 2030, RASTI-projektin loppuraportti

Nykyisiä paikkatieto- ja mittausaineistoja on kerätty eri tarpeisiin


Esimerkiksi mittausperustan osalta vain osa nykyisistä paikkatietoa ja mittauksia koskevista ohjeista sisältää maininnan aiheesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri hankkeita toteutetaan eri tavalla todellisessa koordinaatistossa maastossa ja ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia.


Tämä voi johtaa mm. siihen, että sama rakennetun ympäristön kohde voi löytyä useista paikkatieto- ja mittausaineistoista eri sijainneilla.


Eri mittausmenetelmillä ja -perustoilla toteutetut aineistot eivät vastaa toisiaan ja sitä kautta on vaikeaa todeta, mikä aineistoista on se luotettavin tai ajantasaisin. Myös aineistojen versioinneissa voi olla haasteita. 2023 kunnan paikkatietojärjestelmästä tallennettu tiedosto voi sisältää jopa 1800-luvulla mitattua tietoa tai aineistoja, joita on siirrelty useiden koordinaatistojen välillä vuosikymmenien aikana.


Vastaavasti rajapintojen kautta tarjottavissa kartta-aineistoista löytyy usein vain viimeisen versio, mikä voi hankaloittaa suunnittelun lähtötietojen versioiden hallintaa.


Yhteistä kehittämistä tarvitaan lisää


Viimeiset pari kuukautta GeoForumin toiminnassa mukana olleena ja useiden eri toimijoiden kanssa keskustellessa ainakin seuraavat aihepiirit ovat nousseet esiin useissa tapaamisissa.

  • Tilaajaohjeet, joihin voi myös viitata kilpailutuksissa

  • Tietomalli- ja paikkatietoaineistojen yhteentoimivuus laajemmin

  • Paikkatietoaineistojen mittauksiin liittyvät ohjeet (mukaan lukien rakentamisen mittausperusta)

  • Nimikkeistöt ja koodistot yhteenvoimivuuden näkökulmasta kira-alalla

  • Koordinaattistoihin ja korkeusmalleihin liittyvät lisäykset nykyisiin ohjeisiin

  • Tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvät ohjeet paikkatiedon näkökulmasta

Muitakin aiheita varmasti löytyy ja osaa listatuista jo kehitetään, mutta tekemistä alan kehittämisen parissa riittää myös lomakauden jälkeen.

75 views
bottom of page